keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Ketjusilmukoita




Mitä tehdä metritolkulla jatkuvilla ketjusilmukkapötköillä, joilla isosisko haluaa koristaa pikkusiskonsa synttärijuhlat?

Toinen on virkannut silmukan toisensa perään ja nyt ylpeydestä puhkuen, armollisen jalomielisenä eleenä luovuttaa nämä työnsä tuotokset sisarensa hyväksi suurta juhlaa sulostuttamaan.

Kuumeisesti mietin pötköille käyttötarkoitusta juhlissa etten vaan mitenkään tulisi loukanneeksi itse virkkaajaa. Toimisivatko ne ongintanaruna vai kenties herkkupöydän kiemurtelevina katseenvangitsijoina?

Lopulta ketjusilmukkaketjusta ja kauniista askartelupaperista tein viirinauhan nitoen paperikolmioita silmukoihin. Tämän parempaan käsityöhön tämä äiti-ihminen ei ole kykenevä. 

Tähän ratkaisuun ovat kaikki osapuolet kovin tyytyväisiä. Isosisko saa mahdollisuuden nauttia hyväntahdoneleestään pikkusiskoaan kohtaan ja pikkusisko iloitsee juhlakoristeistaan.

Ihan siltä varalta, että tämä virkkausinnostus jatkuu, mitä näille innostuksen tuloksille jatkossa teen? 
Voisko joku opettaa sen virkkaamaan sellaisen ihanan maton?

Iloa ja valoa, Noora

6 kommenttia:

Maija kirjoitti...

Voi että, toinen on siellä onnessaan virkannut :) Sellainen vinkki tuli mieleen, että ketjusilmukoita voisi virkata vaikka "valmiiksi raidoittuvasta" langasta ja kiertää sitä erikeepperin avulla tiivisti sellaisen korkeamman, "aaltopintaisen" säilykepurkin ympärille, näin saisi ihan itse tehdyn kynäpurkin.

Noora kirjoitti...

Maija: Kiitos vinkistä! Tuon ehdotan Siirille seuraavaksi ja juuri sopiva vaikeusasteeltaan myös minulle :)

Piia kirjoitti...

Mää opetan :) Martta on aloittanut kymmeniä kertoja tekemään omaan huoneeseensa mattoa, mutta aina into loppuu kun se on noin 50cm halkasijaltaan. Noita alkuja meillä piisaa, kun en ole voinut niitä purkaakaan kun joskus ne tehdään kuulemma lopppun.

Noora kirjoitti...

Piia: Sua mä aattelinkin! Siirin ilmoitan Piian ja Martan virkkauskouluun!

Marsa - Sininen Kuisti kirjoitti...

Upea idea äidiltä. Lasten työt on niin hellyyttäviä, mutta ongelmana usein tosiaan on keksiä käyttötarkoitusta. Tuo on tosi kaunis ja ehdottomasti myös tarpeellinen.

Noora kirjoitti...

Marsa: Kiitti, vaatikin paljon mielikuvitusta! Harmi vaan että juhlat siirtyivät kun noin kaunis viiriketjukin oli jo valmiina! :)