Toripäivä

Vietimme aamupäivän Mumman ja Vaarin kanssa aurinkoisella torilla. Ohjelmassa oli jätskiä ja kiertelyä kojujen välissä. Täytyy todeta, että kesäinen tori on parasta Mikkeliä, eikä missään muualla sellaista tunnelmaa voi kokea. Tuohan kerrottiin viime viikolla Tila-ohjelmassakin.

Ostettiin kesäisiä herkkuja: perunoita, herneitä, mansikoita sekä kirsikoita. Kauniit kukkasetkin löysivät ostoskoppaan. Istuttiin torikahvilassa ja syötiin jätskiä.

Marskin valvovan katseen alla on useampi torikahvila. Meidän perhe on aina istunut ainostaa siinä ensimmäisessä, kuten tälläkin kertaa. Olen ymmärtänyt, että puoluejaolla on tässäkin asiassa jotain tekemistä, en tiedä. Nimittäin tästä sini-valkoisesta kahvilasta saa myös lippuja MP:n peleihin, Kissalaiset ostavat omansa jostain aivan muualta. Jokatapauksessa, kahvi oli vahvaa ja lörtsyt makeita.

Lasten herkutellessa, poikkesin katsastamassa muutaman "rojukojun." Ja tein ostoksia. Näistä ei voi puhua löytöinä, sillä maksoin niistä liikaa kovasta tinkimisestäni huolimatta. Mutta silti olen niistä onnellinen.

Kiva päivä, josta nautitaan vielä pienen huilaamisen jälkeen rannalla. Mukaan otan lehden, jonka postilaatolta juuri hain. Kiitos Satu! Tämä on täydellinen päivä. Auringonsäteitä teille kaikille!

Iloa ja valoa, Noora

Perhe lomalla

Lapset pakattiin perjantaina kassien, vaunujen ja lelujen kanssa hikikarpaloita pyyhkien, muutamia voimasanoja käyttäen autoon viettämään iloista perhelomaa pääkaupungissa. Moottori oli tuskin käynnistynyt, kun ensimmäiset eväät repäistiin auki ja pissahätäkin taisi tulla ennen moottoritielle pääsyä. Risto Räppääjä vastaan Titi-Nalle- riitaa ratkoessani mietin, millaista olisikaan matkata ilman ilmastointilaitetta, saati sitten ilman DVD:tä. Kuopuskin saatiin rauhoittumaan tikkarin voimalla, joten saatoimme alkaa nauttimaan matkasta. Matkasta, jonka toteutumiseen oli öitä laskettu ja, jota oli jännitetty kovasti etukäteen.

Tästä odotetusta reissusta tuli mukava ja sääkin meitä suosi. Merenelävät olivat jännittäviä, äiti sai huutaa kovaa vuoristoradassa, leijonat makasivat taas varjossa ja paviaaneilla oli mahtavat pyllyt ja... Siiri niitä ihmetteli kovaan ääneen.

Oman matkani kruunasi kierrokseni Stocmannilla. Hissillä ylimpään kerrokseen ja sieltä hitaasti, jokainen kerros, osasto osastolta alaspäin kiertäen. Välissä nautinto hyvästä kahvista, lierihattujen sovittelua, pehmistä ja lopulta lehtiosastolle päätyen. Näin on on tehty aina, joten täytyyhän perinteitä vaalia. Tosin tämä perinteen vaaliminen kesti aika monta tuntia ja siitähän tuli hieman sanomista. Kierrokseni ei nimittäin rajoittunut ainostaan tähän yhteen kauppaan.

Tuolta lehtiosastolta löysin Leilas Country Living-lehden, joka oli positiivinen yllätys. Erityisesti pidin lehden tekstin ulkoasusta, joka antoi kivan vaikutelman kokonaisuudelle. Raikas, uusi tuttavuus; ostan ehdottomasti myös seuraavan numeron.

Kotiinpäin ajaessamme katselimme vihreää kylttiä, joka neuvoi tien Tampereelle. Matka olisi niin lyhyt, tuumasimme ääneen mieheni kanssa. Hän painoi kuitenkin kaasua ohittaen tuon valoristeyksen.

Reissussa on aina kiva olla, mutta kyllä on ihanaa tulla kotiinkin. Tätä matkaa taas katsellaan nauhalta ja muistellaan pitkään. Kiitos vielä S & S sekä pikku-L, meillä kaikilla oli mukavaa!

Teille kaikille toivottelen mukavaa alkanutta viikkoa ja aurinkoisia lomapäiviä!

Iloa ja valoa, Noora

Onnin huone

Eilen aamulla järjestelin hieman lastenhuonetta vieraita varten. Samalla nappasin muutaman kuvan, kun huone kerrankin oli hetken aikaa järjestyksessä. Tervetuoa siis Onnin puolelle tutustumaan.

Meillä kaksoset jakavat yhteisen, suuren huoneen vielä toistaiseksi. Huoneeseen on molemmille sisustettu omat "huoneet". Muuttomme yhteydessä huone tapetoitiin mielestäni kauniin sinisellä tapetilla. Mielestäni tuo siniharmaa sopii niin tytölle kuin pojallekin. Lastenhuoneen verhoina on ystävältäni saamat vaaleanpunaruudulliset verhot.

Onnilla ja Siirillä on sukulaisilta saadut kunnon puiset sängyt, jotka mieheni oppilaat ystävällisesti maalasivat valkoisiksi. Ikean lipastot kätkevät sisäänsä lasten vaatteet. Onnin lipaston päällä olevan hauskan tanskalaisen sotilasjunan löysin kirpparilta. Sillä on mahdollista harjoitella yhteen- ja vähennyslaskuja. Vielä juna saa toimittaa koristeen virkaa kaikessa rauhassa.

Cars-autojen, junaratojen, brätsien ja babybornien lisäksi lastenhuoneesta löytyy Mailegin pupuperhe, possu ja rumpupurkit, joista äitikin kovasti tykkää ei ainoastaan siksi, että ne sopivat huoneeseen väriensä puolesta. Lisäksi ikkunaa koristaa Outin Minessa-yrityksestä jo pari vuotta sitten tilaamani viiriketju. Samanlaisen tilasin tänä kesänä leikkimökkiä koristamaan.

Tänä päivänä (vai opetettiinko lukiossa, että pitää sanoa "nykyään"?) on haasteellista sisustaa yhteistä huonetta sekä tytölle että pojalle. Mielestäni tavarat ovat suunnattu selkeästi jommalle kummalle sukupuolelle. Myös se, että yhteisessä huoneessa asustaa tytön lisäksi poika, hillitsee hieman intoani sisustaa sitä unelmien prinsessa huonetta Siirille. Niinpä vaaleansininen ja -punainen ovat saaneet rinnalleen reipasta punaista ja sinistä.

Lastenhuone on riittävän suuri jaettavaksi lasten kasvaessa. Katsotaan myöhemmin milloin se tulee tarpeelliseksi. Toistaiseksi kaksoset kokevat yhteisen huoneen hyväksi ja turvalliseksi varsinkin yöllä herätessään ja kömpiessään toistensa viereen jatkamaan unia.

Kiitokset vierailusta! Siirrytään seuraavalla kerralla Siirin puolelle.

Iloa ja valoa, Noora

Mansikkaleivokset

Tässä nyt siis ohje niihin perinteisiin kesäleivoksiini, joista puhuin muutama postaus sitten.

2 ohutta kääretorttupohjaa

Voikreemi kääretorttupohjien väliin:

200g voita
225g tomusokeria
4 keltuaista
4 tl vaniljasokeria
- vatkataan kuohkeaksi

* Asettele päälle mansikoita kokonaisina tai puolikkaina

* Levitä pullasudilla liivateseos mansikoiden päälle. Anna hyytyä.

Liivateseos mansikoiden päälle:

1/2l vettä
3 dl sokeria
2 rkl liivatejauhetta/ ohjeen mukaan
(voit myös käyttää liivatelehtiä tai hyytelösokeria ohjeen mukaan)

* Leikkaa kakusta kauniita leivoksia ja nauti kesästä!

Iloa ja valoa, Noora

Kaapin paikka

Kahdeksanvuotis hääpäivän kunniaksi päätin näyttää miehelleni kaapin paikan. Ihan vain varmuuden vuoksi konkretisoin tämän, jos tähän päivään mennessä asia ei vielä ollut selväksi tullut.

Tuon kaapin saapuminen aiheutti sen, että kotiimme lennähti samalla sisään muutoksen tuulet. Olohuoneessa ennen ollut senkki saa valkoisempaa väriä pintaansa ja vaihtaa paikkaansa puolipyöreän pöydän paikalle, joka taas menee yläaulaan, mistä tuodaan rahi alas, johon on ostettava uusi päällinen. House Doctorin peili muuttaa Pentikin peilin tilalle ja sekin pitäisikin vaihtaa pienempään. Pentikin peili saa paikkansa puolipyören peilin uuden paikan yläpuolelta ja puuhevonen laukkaa makkariin. Tämä kaikki siis vain uuden kaapin takia. Arvatkaa mitä mies tuumasi hoidettuaan yksin lapsia rouvan oltua päivän jo kuuluisaksi tulleella sisustusmatkalla milloin missäkin päin Suomea...? Kuunteli hiljaa, sillä kaapin paikanhan olin jo näyttänyt!

Kuvassa on myös kirpparilta ostamani tuoli, joka on saanut valkaisun ja kulutuksen ylleen. Hiekkapaperin karheuden tulee myös kaappini tuntemaan pinnoillaan.

Iloa ja valoa, Noora

Lahjoja

Ylläolevat lahjat sain äidiltäni nimpparilahjaksi. Tuollaisia pellavaisia pyyhkeitä olen etsinyt kirpparikojut ja kaupat. Ja kuinka sattuikaan, että sellaisia löytyi iso pino meiltä kotoa. Ovat vielä suvun perintökalleuksia. Lahjaan kuului myös kauniit, vanhat sokeripihdit ja lusikka. Kaunis kiitos! Saavat paikansa uudesta kaapistani.

Tiedättekö tuon lusikan käyttötarkoitusta? Se on kuin sokerilusikka, mutta huomattavasti suurempi. Lusikkaosassa on reikiä. Miksi?

Kesän makuja säilöin talteen, kun pakastin Mammalta lahjaksi saamani mansikat. Voimme sitten tuulen ja tuiskun keskellä lettukestejä viettäessämme niitä nautiskella.

Sain myös kauniita ruusuja, valkoisia tietenkin, mieheltäni ja tädiltäni. Ihanaa on omistaa myös kummit, jotka aina muistavat kortilla minua ja myös meidän lapsia. Isokummien korteista onkin tullut todella tärkeitä lapsille. Olenkin säästänyt kaikki lasteni saamat synttäri- ja nimpparikortit sekä terveiset matkoilta. Uskon, että niitä on sitten isompana mukavaa lueskella ja ihmetellä.

Tänään tein jälleen kierroksen kirpputorilla, mutta ostokseni jäivät hyvin vähäisiksi sateisessa säässä. Onni sai jääkiekkovarusteet talvenvaralle, keittiönpöytä liinan ja Siiri tunikan. Ostamani tuolin taidan pilkkoa sanantien, en taida siitä pitääkkään. Taidan sille näyttää kuitenkin valkoista sutia, jospa se näyttäisi siten paremmalta.

Olen kääntänyt katseeni jo syksyyn. Odotan jo lämpimiä iltoja, jolloin voi sytytellä kynttilöitä. Huomaan himoitsevani Green Gaten ruskeaa täkkiä, jonka alle suunnittelen käpertyväni. Ale-ostoksille en enää halua, vaan tyydyn odottamaan pian kauppoihin saapuvia syysihanuuksia. Tummemmat värit niin sisustuksessa kuin vaatteissakin näyttävät ihanilta kaiken vaalean hempeyden jälkeen.

Nyt kyllä taidan olla hiukan edellä kalenteria, joten käännetään vielä pari sivua taaksepäin ja nautitaan rauhassa ensin tästä kesästä ja toivottavasti vielä auringostakin. Toivotan aurinkoista ja mukavaa viikonalkua teille kaikille!

Iloa ja kesänvaloa, Noora

Kirppislöytöjä

Täällä järjestetään jättikirppis heinäkuun jokaisena sunnuntaina torilla. Viime sunnuntaiksi sain torille mukavaa seuraa. Kun ensimmäisen kerran poikkesin kaupassasi, en olisi voinut uskoa, että ostosten tekeminen puodissasi voi johtaa ystävyyteen. Ja ihanaa, että yhteydenpito jatkuu välimatkasta huolimatta Kirsi.

Erityisen onnellinen olen tuosta lampunvarjostimesta. Ajatelkaa, myyjä antoi sen minulle ilmaiseksi, rahattomalle raukalle. Lampun vanha sähköjohto on poikki, mutta ihana koriste se silti on ikkunalla. Pidän sitä aarteenani.

Soppakulhosta maksoin 15 e, mieleinen myös, ehjä ja piippuleimainen. Lisäksi ostin Onnin huoneeseen värimaailmaan sopivan rekisterikilven, joita ajattelin alkaa keräämään vanhan polkuauton seuraksi. Vanhasta talonpoikaistuolista maksoin 20 e. Tuoli on saanut jo kerroksen valkoista ylleen mieheni toimesta. Jälki ei kuitenkaan tyydyttänyt minua, joten homma on vielä kesken. Näytän sen teille sitten valmiina.

Lisäksi olen löytänyt Wanilla Rosen alemyynnistä kaapin. Siellä se nyt odottaa noutamista ja minun kaasujalkaani kovasti kuumottaa. Haluaisin jo kovasti päästä sitä noutamaan. Toivottavasti tänään saadaan meidän perheen selkävaivaiset lopullisesti kuntoon. Usko on kova, tosin raakkuvaristen polvi ei näytä paranevan...( Älkää välittäkö viimeisestä virkkeestä, kunhan taas höpisen, joku ehkä ymmärtää... täälläpäin...)

Iloa ja valoa, Noora

Nukkekotikuume

Muutamia aikoja sitten minua vastaan tuli tuollainen toiletti. Jos minulla joskus olisi nukkekoti, haluaisin sinne juuri tuollaisen kylpyhuoneen. Siitä se ajatus sitten lähti.

Nyt sitten huomaan hakeutuvani sivustoille, missä ihmiset esittelevät aivan ihmeellisen kauniita miniatyyri kotejaan. Aivan uusi maailma on avautunut minulle. Nyt sitten minäkin olen säästänyt lasten jätskitikkuja lattialankuiksi ja kaljapullonkorkeista suunnittelen tekeväni piirakkavuokia. Olen myös löytänyt makuuhuoneen tapetin tuohon minikokoiseen kotiini.

Onko teillä nukkekotia? Minä haluaisin sellaisen.

Iloa ja valoa, Noora

Ostoksiani

Kerroin jo aikaisemmin mukavasta Lappeenrannanmatkasta, jonka tuomisia haluaisin teille esitellä. Ostamani kaunis salusiini etsii vielä hyllyä itselleen, joten kuvaan sen myöhemmin.

Suloinen pilkkuvuoka oli bongaus kahvilan keittiön takahuoneesta Taipalsaarelta. Ystävällinen myyjä sen minulle lopulta suostui myymään uskomattoman edulliseen 50 sentin hintaan! Ajatelkaa mikä löytö! Tiedän erään Outin, jonka turkoosiin värimaailmaan vuoka olisi tarkoitettu.

Tuolle uudelle kattokoukustolle ei parempaa paikkaa keittiössämme ollut. Sellainen piti kuitenkin saada. Onko liian ahtaan näköistä? Ajattelin pitää siitä kausitavaraa roikkumassa, kuten pipareita punaisissa silkkinauhoissa. Nyt kesäaikaan hempeillään kukkasilla.

Viikonlopusta on tulossa mukava. Saamme jopa kahdet vieraat Tampereelta luoksemme. Luvassa on kierros suurella kirpputorilla sekä tutustumista torielämään. Rentouttavaa viikonloppua kaikille. Toivottavasti miehenikin saa selkänsä kuntoon ja sairaalassa annetut piikit alkavat vaikuttaa pian. Täytyy sanoa, että kyllä golf on outo laji. Isäni on potenut nyt viikon selkäänsä vuodepotilaana ja nyt mieheni on lähes samassa tilassa... Siis rennon letkeää kävelyä kaikille ja venytelkäähän hyvin!

Iloa ja valoa, Noora

Viimeisin vaan ei taatusti viimeinen

On niin ihanaa, kun saa jotain, jota oikein kovasti haluaa. Jotain, jota on odottanut. Miira sieltä Rannalla olevasta Putiikistaan lähetti minulle tuon ihastuttavan tunikan, joka sai aikaan noita onnentunteita.

Nuo Odd Mollyt ovat vaatteita, joilla on sielu. Niiden runsaat yksityiskohdat kaikessa yksinkertaisuudessaan puhuttelevat. Ei tarvita kuin silkkinauhaa, kirjailua ja kauniita nappeja ja minä olen myyty. Tämän tunikan väri on kaunis luonnonvalkoinen sinisine kirjailuineen, joten uskon käyttäväni sitä myös talviaikaan farkkujen ja Uggien kanssa.

Ostosten tekeminen on saanut nykyään aivan uusia ulottuvuuksia. Tilattujen postipakettien odottaminen on kihelmöivän jännittävää ja ostosten tekeminen retkiltä, uusista paikoista, mukavassa seurassa on ihanaa.

Muutama päivä sitten tein reissun Lappeenrantaan, missä minulle esiteltiin uusi tuttavuus Vanhanajan Sisustusliike. Tuo kauppa oli niin ihana, että se vaati paikalle palaamisen 3 kertaa ennen kuin auton viimein uskalsi kotiinpäin kääntää. Mennäänhän pian uudelleen, Titta!

Tuon liikkeen ostoksia haluaisin kovasti esitellä teille, mutta niiden kuvaaminen monista yrityksistä huolimatta on ollut mahdotonta. Jatkan yrittämistä, toivottavasti onnistun pian.

Muuten, meillä kävi täällä esiintymässä Herra Heinämäen lato-orkesteri ja se Heikki sanoi, että Tampereella on viime päivinä satanut niin paljon, että keittiöön oli tullut ihan valas. Miten on? Meillä täällä on ollut kovasti aurinkoista...

Iloa ja valoa, Noora